maanantai 3. elokuuta 2009

Alistan.


Kukaan ei ennen kisaa uskonut kolmanteen sijaan,eivät kotijoukot,huoltojoukot eivätkä urheilijat. Tavoitteena kun oli kymmenes sija on tämä sijoitus saavutus jota nyt valoitetaan matkakertomuksen muodossa joka sisältää viestin kulun osuus kerrallaan.

Laiva irtosi Turun satamasta torstai-iltana jolloin tunnelma oli levollinen. Ensimmäinen palaveri pidettiin hytissä numero 7707 vanhojen karttoja tutkaillessa sekä reissun ohjelmaa läpikäydän. Tunnelma oli odottava.

Perjantaiaamuna aamupalan täyttämät urheilijat jatkoivat matkaa busseilla kohti Tranemoa. Uni maittoi penkeillä ja lattioilla. Huhupuheiden mukaan Risto nukkui viikonloppuna enemmän kuin oli hereillä. Kisapaikalle saavuttiin iltapäivästä jolloin alkoi myös vesisade sekä tuuli joka hankaloitti telttojen pystytystä.

Myöskin majoitusalustana toiminut hevoslaidun aiheutti lisätyötä sillä ennen patjojen levitystä piti lapioida useampikin paskakasa pois teltasta.
Jukkis ahkerana lannan kimpussa

Teltat oli saatu pystyyn joten oli aika pötköttää ja pitää pientä palaveria jonka jälkeen tutustuimme kilpailukeskukseen,k-paikkaan,viitoituksiin sekä varvaukseen ja kartanvaihtoon. Myös veryttelylenkki ja uusi palaveri olivat ajankohtaisia tuona synkkänä iltapäivänä. Myöhemmin seurasimme myös lasten sarjan lähdön sekä nautimme järjestäjien tarjoamaa,melkoisen täyttävää kanapastaa.

Ruokailun jälkeen oli toiseksi viimeisen kisapalaverin paikka jolloin viestin kulku käytiin läpi osuus osuudelta.
Risto palaveroi
Vielä ennen nukkumaanmenoa otettiin ryhmäkuva sekä pidettiin viimeinen kisapalaveri. Kaikki olivat lataantuneita joten koko teltta oli unessa jo vartin yli yhdeksän,huolimatta Närhen Annan tunkeilusta Riston makuupussiin.

Huoltokaksikko Heikki ja Eero alkoivat herätellä porukkaa puolenyön aikohin jolloin jokainen tankkasi
itsensä maittavilla eväillä eli myslillä,weetabixilla sekä mehukeitolla. Aloittaja Risto alkoi uhkua todellista itseluottamusta saatuaan vihdoin akkuliivin päälleen.Ristohan oli saanut joukkueen johdolta tiukat ohjeet olla siirtymättä kärkeen missään vaiheessa osuutta ja unohtaa oman suorituksen tekeminen täysin.Veryttelyn jälkeen Risto esiintyi jo melko tuimana.
Myös seuraavat osuudet heräilivät vähitellen ja siirtyivät seuraamaan lähtöä. Risto sai hyvän lähdön ja selvitti ahtaalta näyttäneen sillan helposti. Kilpailukeskuksesta seurasimme valomatoa ja pian luikerteli alas Bergås-mäen rinteitä kohti kartanvaihtoa. Kartanvaihtoon Risto saapui n.4 minuuttia kärkeä jäljessä,oman letkansa toisena kuten käsky olikin. Vaihtoon saapuessa Risto oli napsinut muutaman sijan edestä eikä aikaerokaan kasvanut kuin nimellisesti.

Tilanne 1.osuus:
1.Ok Alehof
2.MS Parma/Lynx/HS
3.Espoon Suunta
42.Kyra/Kansu/SiikSi +5.46

Toiselle osuudelle lähti levollinen Jukka-Pekka Seppänen,kuten kuvasta näkyy.
Jukkis lähti ajamaan kärkeä takaa ja saikin jo monta lamppua näköyhteyteen mutta virheet pitivät Jukkiksen takaa-ajoasemassa. Vaihtoon saavuttaessa sija oli kuitenkin kohissut vaikka ero kärkeen kasvoikin. Kärkeen nousi viime vuoden voittaja Stora Tuna. Nopeimman osuusajan kellotti kuitenkin Kangasala SK kärjen tuntumaan nostanut Topias Tiainen.
Tilanne 2.osuus:

1.Stora Tuna
2.Tullinge SK
3.Kangasala SK
26. Kyra/Kansu/SiikSi +7.55

Kolmatta osuutta lähti kuljettamaan Kalle Peltomäki joka hoiti osuutensa mallikkaasti nostaen sijoitusta yhdellä. Tässä vaiheessa Kyra/Kansu/SiikSi oli kauimpana kärjestä koko viestin aikana mutta kuitenkin tarpeeksi lähellä joten yöosuudet sujuivat lähestulkoon suunnitellusti.
Taisi Kallea kuitenkin vähän jännittää ennen osuutta.
Tilanne 3.osuus:
1.Espoon Suunta

2.Kangasala SK
3.OK Kåre
25.Kyra/Kansu/SiikSi +8.22

Neljännellä osuudella alkoikin tämä huikea nousu ja jos itseään kehua saa niin nousu joka mahdollisti loppuosuuksille loistavat asemat juosta huippujuoksut. Neljännellä osuudella viestiä kuljetti Lauri Linnainmaa joka akillesjännevaivoista huolimatta pystyi pitämään kohtuullista vauhtia ja virheettömällä suorituksella juoksi osuuden nopeimman ajan ja nosti sijoitusta 13 pykälää. Kyllä teki mieli tuulettaa loppusuoralla kun näki taululla sijoituksen ja kyllä vain hymyilytti maaliintulon jälkeen kun koko joukkue oli jo hereillä ja latautuneena ja valmiina jatkamaan joukkueen nousua. Tein minkä lupasin

Tilanne 4.osuuden jälkeen:
1.Stora Tuna
2.OK Kåre
3.Espoon Suunta
12. Kyra/Kansu/SiikSi +5.46

4.osuuden kartta reittipiirroksineen:


Viidettä osuutta lähti taittamaan Antti Alppi joka ajoi alussa edellä lähteneen letkan kiinni missä pidettiin todella kovaa vauhtia. Antti hoiti vielä loppukirin loistavasti joten viidennen osuuden jälkee
n joukkue oli sijalla 5. Stora Tunan kuitenki mentyä menojaan.Antti tyytyväisenä,eikä syyttä.
Tilanne 5. osuus:
1.Stora Tuna
2.Kangasala SK
3.Eksjö SOK

5.Kyra/Kansu/SiikSi +7.12

Kuudennelle osuudelle joukkueestamma starttasi Eetu Nisula,Lauri Plihtari ja Joni Penttinen. Tälle osuudelle oli ruuhkaa sillä samaan aikaan lähti 7 joukkuetta joilla jokaisella 1-3 juoksijaa. Tilanne sopi Joni Penttiselle(ruotsalaisittain Jons Penttonen) täysin ja Joni saapuikin vaihtoon sijalla 4. Lauri Plihtari seuraten pian perässä.Eetu Nisula teki virheen joten tippui poikien kyydistä mutta saapui silti hyvin vaihtoon.
Tilanne 6.osuus:
1.Stora Tuna

2.OK Kåre
3.Hagaby GoIF
4. Kyra/Kansu/SiikSi +7.07

Osuudella 7. nähtiin joukkueen kovin yksilösuoritus kun Joonas Salo teki uskomattoman suorituksen juoksemalla osuuden toiseksi nopeimman ajan ja nostamalla joukkueen jo kolmanneksi.
Tilanne 7.osuus
1.Stora Tuna

2. OK Kåre
3.Kyra/Kansu/SiikSi +4.21

Riku Siren jatkoi 8.osuudella siitä mihin Joonas edellisellä jäi. Sija pysyi samana mutta kärki lähestyi kahdella minuutilla.
Tilanne 8.osuus

1.OK Kåre
2.Stora Tuna
3. Kyra/Kansu/SiikSi +2.21

9.osuudelle lähti nälkäinen Tero Linnainmaa jonka ei ollut helppo lähteä kovaan paikkaan kovia miehiä vastaan. Alku sujui Terolta hyvin mutta hermoilu pitkällä 2-3 välillä tuotti n.3 minuutin virheen. Kartanvaihtoon mennessä ero oli kasvanut jo n.7 minuutiin mutta loppulenkin Tero tuli kuin lentämällä ja tavoitti OK Kåren loppulenkin puolivälissä eikä jäänyt Stora Tunan osuudet pohjat kellottaneelle Emil Svenskille enää enempää. Tässä 9.osuuden kartat Teron reiteillä:


Tilanne 9.osuus:
1.Stora Tuna
2.OK Kåre
3.Kyra/Kansu/SiikSi +5.18

Ankkuriosuudelle lähti Kimmo Mieskoski joka kuitenkin kadotti heti alussa 7 sekuntia eteen lähteneen OK Kåren ankkurin. Kimmo eteni yksin mutta teki todella varmaan työtä ja kartanvaihto
on saavuttaessa Kimmo oli varmasti kiinni kolmannessa sijassa joten muu joukkue alkoi siirtyä kohti viimeistä rastia. Stora Tuna saapui maaliin,kuten myös OK Kåre mutta pian myös Kimmo saavutti viimeisen. Hetki joka jokaiselle joukkueen juoksijalle jää varmasti loppuiäksi mieleen oli juosta loppusuoraa lähes kaikkien hurratessa. Ainakaan yhteishenkeä ei tältä joukkueelta puuttunut.Tilanne maalissa 10.osuus:
1.Stora Tuna
2.OK Kåre
3.Kyra/Kansu/SiikSi +7.56


Jälkipyykki:
Mutta lopullisiin tuloksiin ei Kyra/Kansu/SiikSillä ollut asiaa sillä kuten arvasimme jo maaliin tullessa niin protestiahan sieltä tuli useammankin seuran toimesta ja tuomarineuvoston kanssa juttelun jälkeen päättivät hylätä,kuten säännöt tietysti sanovat. Jälkikäteen harmittaa että Eeron jalka ei ollut kunnossa ja kun Kimmo tarjoutui ankkuriksi niin ei kai kukaan kehtaa SM-vitosen tarjouksesta kieltäytyä. Kimmon kysellessä joukkuepaikkaa matkanjohtajana ajattelin että Kimmon mukana ollessa tällä joukkueella olisi saumat viidentoista sakkiin. Sillä sijoituksella maaliin tullessamme olisi protesteja tuskin tippunut mutta kun sattui käymään näin.
Harmittaa myös että jos olisin tiennyt mihin suoritukseen joukkue pystyy ja että ankkuri pääsee kolmentena matkaan,yli 7 minuutin erolla neljänteen olisi varmasti joku kuudennen osuuden miehistäkin pystynyt pitämään joukkueellemme sijoituksen ainakin viiden sakkiin. Paperillahan joukkue ei näytä kolmossijalle juoksevan mutta lähes jokaisen ylittäessä itsensä ja loppujenkin välttyessä virheiltä on tulos tämä.
Loistavaan viestijuoksuun pystyy joukkue jolla on loistava yhteishenki,halu näyttää sekä oma tekeminen. Tämä kolmantena maaliin tullut joukkue eroaa muista joukkueista juuri yhteisessä tekemisessä: ruoat hoidetaan yhdessä kisapaikalle,teltat nousevat yhteisvoimin välittömästi ja ilman matkanjohtajan erillistä käskyä ja jopa hevosen paskat siivotaan patjojen alta yhteisvoimin.Eli kuten huoltajana toiminut Heikki asian ilmaisi:"Jumalauta jätkät,me oltiin ku perhe." Muilla seuroilla oli selkeästi ongelmia näiden asioiden kanssa.
Kyra/Kansu/SiikSiltä onnistui myös omissa palavereissaan missä joukkuehenki nousi tälläisen suorituksen mahdollistavalle tasolle.Ihmettelen mitä tapahtuu joukkueissa jotka keikkuvat kärjessä alkuosuuksilla mutta seuraavilla osuuksilla taantuvat täysin ja putoavat kärjen vauhdista,eikä muka muiden kavereiden hyvät juoksut sytytä ollenkaan? Väitän että loistavan latautumisen ja joukkuehengen mahdollistaa pelaajavalmentaja,ei ammattivalmentaja.Myös tuomarineuvoston kanssa keskustelu aamulla sujui paljon kypsemmässä hengessä kuin toisella puolella olleilla.
Tietenkin hylkäys harmittaa mutta lähes kokonaan sen korvaa upeat juoksut ja kokemus juosta loppusuora kolmannella sijalla maaliin.Myös osuusajat lämmittävät mieltä ja näyttävät kyllä muille seuroille miten tämä joukkue pesi muut,renkin mukaan paljon kovemmat porukat. Osuussijat 42-23-24-1-6-21-2-4-3-6 ovat jotain mihin harvalla joukkueella on varaa vastata,varsinkaan kolmannesta osuudesta eteenpäin.
Palkinnot jäivät saamatta mutta hienona eleenä pidän palkinnon pokannutta viestinviejää joka viestin jälkeen lahjoitti palkinnoksi saadun alusasun minulle. Oli kuulemma liian iso ja siksi antoin pois. Kumma kun paketti oli avaamatta.
Säännöt ovat tietysti puhuttaneet kuten viime vuonnakin. Meidän joukkueemme oli selkeästi laiton joukkue mutta turhaa väheksyä laillisia yhdistelmiä,varsinkin kun ottaa lähes puoli tuntia turpaan vastaavalta seurajoukkueelta. Jäimme miettimään että mitä säännöt sanovat siihen että olisimme soittaneet saksalaiseen seuraan ja juosseet sen riveissä Ruotsissa kaikki saman viirin alla. Tähän voisi säännöt paremmin tunteva vastata?


Kiitokset
Tätä parempaa joukkuetta ei olisi voinut toivoa. Yhteishenki oli (kuten jo useasti todettu) mahtava ja kaiken kruunasi laivan discossa yhteislauluna Kyra,Kansu,Siiksi-huudot. Sävelestä ei ole aivan varmuutta mutta se on vain sivuseikka. Suurkiitos tietysti harjoituksia ja matkaa järjestäneille ja erityisesti Seppäsen perheelle joka urakoi kahdet harjoitukset ja vielä upeat,nimikoidut suunnistuspaidat koko joukkueelle. Ruotsin puolelle matkanneet huoltajat Eero ja Heikki toimivat kuten ammattilaiset pitäen joukkueen aikataulussa yön pimeinä tunteina sekä hoitamalla viimeiset psyykkaukset ennen suoritusta. Ikinä en ole nähnyt jokaista viestinviejää täysin latautuneena ja keskittyneenä mutta silti kylmän rauhallisena,turhaan hermoilematta. Projekti on ohi mutta nämä muistot kantavat varmasti pitkälle ja tästä porukasta kuullaan vielä aivan varmasti.